Pohjalaisten laulujen historiaa, Osa I

Olen jo pidempään haaveillut kirjoittavani Helsingin yliopiston pohjalaisten osakuntien¹ laulujen historiasta. Nyt siihen tarjoutui uuden Ostron myötä erinomainen, hieman vapaamuotoisempi, tilaisuus. Kenties kirjoituksista tulee sarja tuleviin Ostroihin. Lauluja nimittäin riittäisi käsiteltäväksi. Tähän artikkeliin olen valinnut käsiteltäväksi kultakin osakunnalta yhden laulun: eteläpohjalaisilta Kytösavun aukeilla mailla, pohjoispohjalaisilta Röhön rannalla sekä Vasa nationilta Vaasan marssin (Vasa marsch). Nämä laulut valikoituivat käsiteltäväksi niiden mielenkiintoisen historiansa perusteella. Luonteeltaan, synty- ja esityshistorialtaan laulut ovat toisistaan poikkeavia, ja tarjoavat hyvän esimerkin siitä, miten moninaisia osakunnalla lauletut laulut ovat. Artikkelin tavoitteena on tarjota lyhyehkö katsaus näiden kolmen laulun historiaan. Artikkeli selvittää aiempien tutkimusten ja lauluja koskevien alkuperäisaineistojen avulla, miten laulut syntyivät, mikä niiden historiallinen tausta on, ja miten ne päätyivät osakuntalaisten laulettavaksi. Lauluja koskevat alkuperäisaineistot koostuvat esimerkiksi Kansalliskirjaston digitoiduista sanomalehtiaineistoista, pohjalaisten osakuntien arkistoaineistoista, kuten vanhoista laulukirjoista sekä muista lauluja käsittelevistä aineistoista.

Kytösavun aukeilla mailla

Kytösavun aukeilla mailla, toiselta nimeltään Vilppulan urhojen muistolle, voisi sanoa olevan nykyosakuntalaisille suhteellinen tuntematon laulu, ainakin osakunnan kontekstissa. En ole koskaan osakunta-aikanani 2020-luvulla kuullut laulua laulettavan osakunnan tapahtumissa, vaikka se onkin jokaisessa painoksessa Etelä-Pohjalaisten laulukirjassa, myös nykyisessä.² Laulun historian ulottuu sisällissodan vuoteen 1918. Sen on säveltänyt ja kirjoittanut kuortanelainen säveltäjä, kuoronjohtaja ja musiikkikriitikko professori Heikki Klemetti (1876–1953). Klemetti kutsuttiin eteläpohjalaisen kansanmusiikin keräystyönsä sekä Etelä-Pohjalaisen kansantaiteen tulkitsemisen ansiosta osakunnan toiseksi kunniajäseneksi vuonna 1935.³ Klemetti kirjautui Pohjalaisen Osakunnan jäseneksi vuonna 1894, aikana, jolloin juhlat ja kokoukset pidettiin vielä Vanhalla Ylioppilastalolla ja ylioppilaselämää repi kieliriita. Klemettikin joutui kerran putkaan tapeltuaan ruotsalaisten ylioppilaiden kanssa. Klemetti lauloi Pohjalaisen Osakunnan kuorossa ja tuli sen johtajaksi syksyllä 1897. Hän johti myös valiolaulajista koostuvaa Pohjan Kööriä, jonka menestyksen ansiosta Klemetti valittiin myös Ylioppilaskunnan Laulajien johtajaksi 22-vuotiaana syksyllä 1898.⁴

Kansallismielinen, valkoista Suomea sekä heimoaatetta kannattavan Klemetin Kytösavun aukeilla mailla esitettiin ensimmäisen kerran Lapuan päivillä⁵ Suojeluskuntain juhlassa 13.07.1918.⁶ Sisällissodan joukko-osastojen musiikkiasioita järjestelevä kapellimestari Alexei Apostol vieraili Klemetin luona useaan otteeseen ja pyysi häneltä kansanmarsseja joukko-osastojen käyttöön. Klemetti sävelsi myös omia marssejaan. Kytösavun aukeilla mailla on omistettu sisällissodassa menehtyneiden valkoisten muistolle. Kolmannessa säkeistössä mainitut ”Ilkan suku”, ”Laurilan työ” ja ”Vilppulan vaihe” kuvaavat sisällissodan sankaritarinoita. Laulusta tuli valkoisen armeijan marssilaulu sekä Etelä-Pohjanmaan suojeluskunta- ja lottapiirien kunniamarssi.⁷ Merkittävä laulusta tuli myös noin 12 vuotta myöhemmin Lapuan liikkeelle sekä sen seuraajalle Isänmaalliselle kansanliikkeelle (IKL, 1932–1944). Näille liikkeille laulu toimi ennen kaikkea vapaussodan⁸ muiston ja valkoisen Suomen perinnön muistamisen välineenä. Laulua laulettiin muun muassa Lapuan liikkeen muilutuksissa, kun esimerkiksi heinäkuussa 1930 Työn Ääni -lehden kirjapainon oikeusjutun asianomistaja Asser Salo muilutettiin.⁹ Laulu saatteli myös muun muassa Vihtori Kosolan miehineen matkaan Talonpoikaismarssille ja kaikui kommunistien kuvien polttamisen yhteydessä Laihian työväentalolla kesällä 1930.¹⁰ Maaliskuun 1933 sosiaalidemokraattien Uusi aika -sanomalehdessä kuvataan laulua tunnetuksi siitä, että

se ”viritetään aina lapualaisten tihutöissä ja väkivaltapuuhissa”.¹¹

Kytösavun aukeilla mailla sai merkittävän aseman Lapuan liikkeen ja IKL:een parissa.¹²

Laulun historia kytkeytyy vahvasti valkoisen Suomen historiaan, äärioikeistoon ja 1930-luvun kansanliikkeisiin. Laulun suosio hiipui Laila Tarpilan (2018) mukaan jatkosodan jälkeen 40-luvulla.¹³ Välirauhansopimuksen ehtojen mukaisesti ”hitlermieliset” järjestöt tuli lakkauttaa vuonna 1944. Muun muassa Isänmaallisen kansanliikkeen, Akateemisen Karjala-seuran, Lotta-Svärdin ja suojeluskuntien toiminta lopetettiin.¹⁴ Viimeistään tällöin myös katosi joko tarkoituksellisesti tai vahingossa suurin osa liikkeitä koskevasta alkuperäisaineistosta. Fasistisiksi katsottujen järjestöjen lakkautuksen myötä ilmapiiri ei ollut suotuisa Kytösavun aukeilla mailla laajaan esittämiseen. Laulu todennäköisesti jatkoi elämäänsä julkisten tilojen sijaan epävirallisissa konteksteissa, joista ei ole säilynyt mainintoja. Kauhavalta kotoisin oleva Turun yliopiston Suomen historian professori Pentti Virrankoski (1929–2023) muistelee teoksessaan Heikki Klemetti. Elämäntyö ja henkilökuva. (2004), miten laulua laulettiin vielä keväällä 1945 Etelä-Pohjanmaan maakuntaliiton kotiseutujuhlassa Aulis J. Alasen¹⁵ ehdotuksesta seisten.¹⁶ Omien muistojeni mukaan jotkut Etelä-Pohjalaisen Osakunnan seniorit ovat muistelleet, miten laulua laulettiin yöllisissä lauluhetkissä Kirsti ”Kisu” Näykin (1920–2013)¹⁷, Vihtori Kosolan tyttären, johdolla vielä ainakin 1900-luvun viimeisillä vuosikymmenillä.

Röhön rannalla

Röhön rannalla (tai Tule Röhön rantaan) herättää minussa aina lämpimiä muistoja. Toisin kuin Kytösavun aukeilla mailla eteläpohjalaisilla, Röhön rannalla on edelleen suosiossa pohjoispohjalaisten juhlissa. Sen lisäksi, että se on reipas, kaikkine välihuutoineen sekä pöytään lyönteineen osallistava ja menevä pöytäjuhlalaulu, muistelen isoisäni laulaneen sitä. Keski-Pohjanmaalta kotoisin olevilla isovanhemmillani soi kotonaan aina suomalainen musiikki radiosta. Röhön rannalla kertoo Suomen jatkosodan aikaisista tapahtumista. Asemasodan aikana rintamalla kirjoitettu laulu kuvaa vienankarjalaisia maisemia ja sota-ajan tapahtumia kaihoisalla sävyllä mutta kuitenkin humoristisesti. Sodan ankaruutta ei juuri laulussa kuvata, vaan kappale on lähes iloinen. Laulun Röhön kylä sijaitsee Uhtua-seuran (n.d.) mukaan Kuittijärven ja Pääjärven välissä Karjalassa. Järvien välinen etäisyys nykyistä tietä pitkin on kartan mukaan noin 90 kilometriä. Toinen Röhön ranta ja Uhtua löytyy myös Keski-Suomesta Viitasaaren ja Kuopion väliltä, mutta nämä eivät ole laulun paikkoja. Karjalan Röhön kylä oli jäänyt ehjäksi ja perunapellon sato korjattiin.

”Kylän rykmentti kun otti, sieltä puuttui koko motti, potturetkellä saatiin kyläkolhoosi. Potut kolonnassa tuotiin ja niin Röhö tuli muotiin, sinne kaikilla kaipuu on sammumaton.”

lauletaan toisessa säkeistössä.

Laulun tarkan kirjoitusajankohdan löytämiseksi täytyisi sukeltaa yksityisarkistojen syvyyksiin, eikä päivämäärää ole välttämättä säilynyt. Laulu kuitenkin mainitaan ensimmäisen kerran alkuperäisaineistoissa lokakuussa 1942, kun musiikkikauppa Westerlund mainosti ”Uusia iskelmiä pianolle sanoineen”.¹⁸ Röhön rannalla sävelmä on alun perin yhdysvaltalaisen kappaleen Far Away in Honolulu (tai They’ve Got the Tango Craze). Laulun ovat kirjoittaneet ja säveltäneet ”The Leighton Brothers” Bert ja Frank Leighton vuonna 1917. Kappaleessa on aikansa merkittäviä piirteitä, kuten ragtime-vaikutteiset melodian takapotkut toisella ja neljännellä iskulla.¹⁹ Kappaleen melodia jää helposti mieleen. Oli tyypillistä, että rintamalla sota-ajan oloissa tehdyt kappaleet tehtiin jo tunnettuihin melodioihin, jotta niitä pystyttiin heti laulamaan sen sijaan, että aikaa olisi käytetty sävellystyöhön. Lauluista tehtiin parodioita ja tunnetut sävelmät sovitettiin omiin tarpeisiin. Laulaminen oli yhteisöllistä toimintaa, ja tunnettu melodian avulla laulu oli helppo opettaa eteenpäin. Sodan ajan lauluilla oli erilaisia tehtäviä.²⁰ Röhön rannalla täyttää näistä tehtävistä viihteellisen, yhteisöllisyyttä rakentavan ajanvieton laulun, ”korsulaulun”, joka omalta osaltaan toimii muistin sijana²¹ kertomassa jatkosodan aikaisista tapahtumista ja kokemuksista.

Laulun suomenkieliset sanat on kirjoittanut Oulussa syntynyt Erkki ”Era” Tiesmaa (ent. Tidström, 1907–1969).²² Tiesmaan sanoittama tunnetuin laulu on Eldankajärven jää. Lisäksi hän on sanoittanut ja säveltänyt muun muassa Vanaväylilla Vesaisen ja Pohjois-Pohjalaistenkin laulukirjasta löytyvän Muistoja Pohjoisrintamalta.²³ Tiesmaa opiskeli Helsingin yliopistossa suomen kieltä. Hän oli aikanaan aktiivinen Pohjois-Pohjalaisessa Osakunnassa ja teki merkittävää työtä osakunnan laulukulttuurin edistämiseksi tuomalla osakuntaan Keski-Euroopan ja Viron ylioppilaslauluperinnettä.²⁴ Pohjois-Pohjalaisen Osakunnan ensimmäinen lauluvihkonen julkaistiin vuonna 1917, ja varsinainen laulukirja vuonna 1935. Laulujen kokoamisessa ja valmiiksi saattamisessa avusti silloinen osakunnan sihteeri Erkki Tiesmaa.²⁵ Vaikka Eldankajärven jää ja Muistoja Pohjoisrintamalta lisättiin jo vuoden 1947 PPO:n lauluja- vihkoseen, Röhön rannalla pääsi laulukirjaan kaksikymmentä vuotta myöhemmin vuonna 1964.²⁶ Tiesmaa oli myös Akateemisen Karjala-seuran ja suomalaisuusaatteen kannattaja.

”Pohjois-pohjalainen ylioppilas sanoo mielipiteensä asiasta niin kuin sydän ja veri pakoittaa eikä häneen vaikuta toisen neuvo eikä opetus.”²⁷

Sodan jälkeen Tiesmaa toimi Lapissa Pellon yhteiskoulun rehtorina kuolemaansa saakka.²⁸

Vaasan marssi

Vaasan marssi, tuo jylhä Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan kansallislaulu, joka lauletaan Etelä-Pohjalaisen Osakunnan ja Vasa nationin vuosijuhlilla Osakunnan lipun tervehtiessä. Vaasan marssi on maakuntalauluista toiseksi vanhin. Sitä vanhempi on ainoastaan Savolaisen laulu, joka julkaistiin jo vuonna 1852. Laulun säveltäjä on sama kuin Vaasan marssin, kirjailija, kääntäjä ja säveltäjä Karl Collan. Vaasan marssi julkaistiin reilu kymmenen vuotta myöhemmin vuonna 1864. Mielenkiintoista marssin historiassa on erityisesti se, että alun perin runo tilattiin J. L. Runebergiltä. Runeberg kuitenkin vastasi, että hänelle runojen kirjoittaminen tilauksesta on vastenmielistä, ja ohjasi runon tilaavat lukiolaiset Topeliuksen puoleen. Topelius kirjoitti marssiin seitsemän säkeistöä, joista lauletaan säkeistöt 1, 6 ja 7.²⁹ Marssi on alun perin ruotsinkielinen, Wasa marsch, ja sen suomenkielisen käännöksen teki Alpo Noponen vuonna 1898.³⁰ Vaikka marssin historia liittyy ensisijaisesti Vaasassa sijainneeseen ruotsinkieliseen lukioon Wasa Gymnasietiin (nyk. Vasa övningskola), sen historia koskettaa myös Pohjalaista Osakuntaa, sillä marssin sanat julkaistiin Osakunnan julkaisemassa Joukahaisessa vuonna 1864.³¹ Ensimmäisen kerran marssi mainitaan sanomalehtiaineistoissa sen ruotsinkielisessä nimellä 1866, kun marssista oli ilmestynyt sovitus laululle ja pianolle tai mieskvartetille.³² Tiedettävästi ensimmäinen suomenkielinen maininta suomenkielisestä Waasan marssista sanomalehdissä on vasta vuodelta 1869, kun marssilla tervehdettiin 15.08.1869 vapaaehtoista palonsammutuskuntaa palokunnan kiitokseksi järjestetyssä juhlassa Kaisaniemessä.³³ Vuonna 1874 marssia kuvaillaan jo hyvin tunnetuksi.³⁴ 1870- ja 1880-luvuilta eteenpäin mainintoja marssista on yhä enenevissä määrin.

Maakuntalauluista ja niiden merkityksestä on viime viikkoina herättänyt keskustelua Lapin maakuntalaulun mahdollinen vaihtaminen. Lapin liitto harkitsee maakuntalaulunsa vaihtamista Pohjois-Pohjanmaan kanssa jaetusta Kymmenen virran maasta Heikki Yli-Tapsan kappaleeseen Lapille.³⁵ Varsinaisen kannanoton tähän itse asiaan jätän pohjoispohjalaisille. Osakunnat liittyvät maakuntalaulujen syntyyn, kehitykseen ja vakiintumiseen keskeisesti. Kymmenen virran maan ensiesityksen, 15.02.1899, juhlan tuotot lahjoitettiin Pohjois-Pohjanmaan ”kansansivistysolojen” parantamiseen.³⁶ Osakunnat julistivat 1890-luvulla runokilpailuja, joiden tarkoituksena oli saada maakuntalaulu. Näin syntyi Sibeliuksen säveltämä ja Kaarlo Terhin sanoittama Uusmaalaisten laulu.³⁷ Vaasan marssilla oli kilpailijaehdokkaansa, kuten Pohjalaisen Osakunnan jäsenten Leevi Madetojan säveltämä ja Artturi Leinosen kirjoittama Etelä-Pohjalaisten laulu, joka esitettiin ensimmäisen kerran ”vapaussodan muistopäivän” juhlassa, jossa myös Kytösavun aukeilla mailla sai ensiesityksensä.³⁸ Laulun sanat kuvaavat aikansa isänmaallisuutta ja sisällissodan sankaritarinaa.

”Kuinka jos mahtava sortaja lie, Pohjolan porteilla poikki on tie!”³⁹

Tämä laulu uhmaavine sanoineen ei kuitenkaan pystynyt kilpailemaan jo vakiintuneen Vaasan marssin kanssa ja sitä laulettiinkin usein rinnakkain marssin kanssa.⁴⁰ Onkin hiukan hämmentävää, miten vähän mainintoja laulun esityshistoriasta löytyy ottaen kuitenkin huomioon sen tunnetut tekijät.

Ajateltaessa Vaasan marssin historiallista kontekstia alun perin ruotsinkielisenä marssina, on laulu kestänyt suomalaisuusaatteen ja poliittisten muutosten läpi tähän päivään saakka. Toki laulu käännettiin suomen kielelle, mutta sen omaksui esimerkiksi aitosuomalaisuutta kannattava äärioikeistolainen Isänmaallinen kansanliike.⁴¹ Laulu oli jo vakiintunut suomenkieliseksi lauluksi, joka edusti suomalaisuutta ja maakuntaa. Isänmaallinen sekä kansallista henkeä nostattava ja pohjalaisten sitkeyttä korostava sanoma sopi hyvin myös kansallismielisille poliittisille liikkeille. Ruotsinkielinen perintö sulautui osaksi suomenkielistä kansallista kulttuuria. Toisaalta laulujen sävelmien lainaaminen muista kulttuuriperinnöistä ei ollut eikä ole poikkeuksellista. Onhan Hämäläisten laulunkin sävelmän alkuperä saksalainen, vaikka suomalaisiakin sävelmävaihtoehtoja olisi ollut. Lauluun tekivät sävellysehdotuksensa muun muassa P. J. Hannikainen, Martti Hela, Väinö Raitio ja E. W. Hagfors.⁴² Vaasan marssin asema maakuntalauluna sekä suomen että ruotsin kielellä Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla on vakaa. Esimerkiksi Etelä-Pohjalaisen Osakunnan parissa marssilla on avattu vuosijuhlat jo kohta 120 vuotta, ensimmäisistä vuosijuhlista 1909 saakka.⁴³

Lähteet

Tutkimusaineisto

Arkistoaineistot

Digitoidut sanomalehdet, Kansalliskirjaston digiaineistot (KD)

Finlands Allmänna Tidning, Helsingin Sanomat, Ilkka, Iltalehti, Kaiku, Kainuun Sissi, Karjala, Keskisuomalainen, Perä-Pohja, Pohjolan Työmies, Savo-Karjala, Suomalainen Wirallinen lehti, Suomen Kuvalehti, Uusi Aika, Uusi Suometar, Vaasa.

Klemetti-museon kokoelmat, Kuurtanes-seura ry (KS)

Etelä-Pohjalaisen Osakunnan kutsukirje kunniajäseneksi kuraattori Lauri Koivistolta professori Heikki Klemetille 1935.

Emmi Keski-Nikkolan kotikokoelma (EK-N)

Etelä-Pohjalaisten laulukirja 1931*.* Helsingin yliopiston Etelä-Pohjalainen Osakunta.

Etelä-Pohjalaisten laulukirja 2015. Helsingin yliopiston Etelä-Pohjalainen Osakunta.

Pohjois-Pohjalaisen Osakunnan laulukirja 2014. Helsingin yliopiston Pohjois-Pohjalainen Osakunta.

Helsingin yliopiston Pohjalaisten Osakuntien kokoelmat (PO)

Etelä-Pohjalalaisen Osakunnan virkailijahistoriikki. Helsingin yliopiston Etelä-Pohjalainen Osakunta.

PPO:n lauluja 1947. Helsingin yliopiston Pohjois-Pohjalainen Osakunta.

Pohjois-Pohjalaisten laulukirja III 1964. Helsingin yliopiston Pohjois-Pohjalainen Osakunta.

Goucher College Printed Music Collection, avoimet nuottijulkaisut (GC)

Far Away in Honolulu-nuottijulkaisu. 1917. The Leighton Bros (Burt ja Frank). M. Witmark & Sons. Goucher College Printed Music Collection. Goucher College. https://jstor.org/stable/community.39378680

Verkkoaineistot

Geni.fi (syntymäajat ja sukulaistiedot)

Kirsti Ilona Näykki. n.d. https://www.geni.com/people/Kirsti-Ilona-N%C3%A4ykki/6000000070264486948. Viitattu 01.08.2026.

Erkki Antero Tiesmaa (Tidström). n.d. https://www.geni.com/people/Erkki-Antero-Tiesmaa/6000000008547745932. Viitattu 01.08.2026.

Uhtua-seuran verkkosivut. uhtuainfo.fi

Röhön rantaan. n.d. https://www.uhtuainfo.fi/index.php/rohon-rantaan. Viitattu 02.08.2026.

Yle-uutiset, yle.fi

Säkkinen, P. 26.07.2026. Lappilaiset haluavat irtaantua Pohjois-Pohjanmaasta – symbolinen laulu voi vaihtua. Yle. https://yle.fi/a/74-20235202. Viitattu 28.07.2026.

Tarpila, L. 08.06.2018. Laurilan työ sekä Vilppulan vaihe - Heikki Klemetin marssilaulu kertoo sisällissodan tarinaa. https://yle.fi/aihe/a/20-271203. Viitattu 28.07.2026.

Tutkimuskirjallisuus

Cook, T. 2009. The Singing War: Canadian soldiers’ songs of the great war. The American Review of Canadian Studies, 39(3), 224–241. https://www.proquest.com/scholarly-journals/singing-war-canadian-soldiers-songs-great/docview/1283742450/se-2.

Hentilä, S. 2018. Vapaussota – valkoisen Suomen historiapoliittinen artefakti. Väki Voimakas, (31), 325–348.

Keski-Nikkola, E. 2025. Isänmaallisen kansanliikkeen laulukirja: Musiikinhistoriallinen tutkimus musiikin merkityksistä ja käytöstä oikeistopolitiikassa 1930- ja 1940-luvuilla. Maisterintutkielma, Helsingin yliopisto.

Pajamo, R. 1987. Maakuntalaulumme. WSOY.

Roiko-Jokela, H. 2007. Ylioppilas — maakunta — isänmaa. Pohjois-Pohjalainen Osakunta 1907–2007. Suomalaisen kirjallisuuden seura.

Roselius, A. 2013. Isänmaallinen kevät: Vapaussotamyytin alkulähteillä. Tammi.

Silvennoinen, O., Tikka, M., & Roselius, A. 2016. Suomalaiset fasistit: Mustan sarastuksen airueet. WSOY.

Virrankoski, P. 2004. Heikki Klemetti. Elämäntyö ja henkilökuva. Suomalaisen kirjallisuuden seura.

Välimäki, S., 2006. Sota ja musiikki - ja käännös ääneen, päin!. Musiikki, vuosikerta 36. 3 sivut 3–8. https://musiikki.journal.fi/issue/view/8511.